Sain käsiini uudenuutukaisen Liza Marklundin teoksen Paikka auringossa. Ei ollut ihan yhtä hyvä kuin vasta lukemani Elinkautinen. Juoni ei ole niin monipolvinen. Paikka auringossa sijoittuu pääosin Espanjan aurinkorannikon ruotsalaisyhteisöön, johon Annika Bengtzon tutustuu tehdessään juttua ruotsalaisen ex-jääkiekkoilijan ja tämän perheen traagisesta murhasta. Tässä teoksessa Annikalle selviää mm., kuka silpoi hänen kätensä Elinkautisessa.

Paikassa auringossa keskitytään myös enemmän Annikan miessuhteisiin. Alkaako vanha suola janottaa Annikaa tai Thomasia? Pyöriipä kuvioissa pari uutta miestäkin. Annika joutuu jopa kilpailijan lööppeihin miesasioidensa takia. Myös toimituksessa kuohuu. Itsenäiseen työskentelyyn tottunut Annika joutuu pomotuksen kohteeksi.

Autossa tuli kuunneltua myös Matti Röngän Isä, poika ja paha henki. Viktor Kärppä hoitelee laillisia ja hieman laittomiakin bisneksiään. Kuvioissa pyörivät niin viinan salakuljetus kuin huumekauppakin, puhumattakaan ilotyttöbisneksistä. Välillä puhutaan venäjää ja etsitään sukulaisia rakennustyömailta. Rönkä on mielestäni tavoittanut jotakin inkerinsuomalaisten mentaliteetista - toisista pidetään huolta ja sukulaiset auttavat aina. Yllättävän raakoja kohtauksia on kuitenkin monta. Ihmisiä listitään surutta. En oikein osaa päättää, pidänkö Kärpästä vai en.

Ei oikein ole aikaa paneutua syvällisempiin analyyseihin. Olisi kuitenkin mukavaa, jos kommenttejakin joskus tulisi. Ihan vaikka vain siitä, että on piipahtanut blogissa.