Neshov-trilogian ahmineena tartuin ahnaasti norjalaisen Anne B. Ragden uusimpaan, Satunnaista seuraa -teokseen. Jälleen Trondheimiin sijoittuvan teoksen päähenkilö on hieman alle nelikymppinen musiikkitoimittaja Ingunn. Hän on seksiaddikti, joka täyttää sisäistä tyhjiötään iskemällä miehiä baareista ja deittisivuistoilta. Yleensä Ingunnin miehet ovat nuoria ja komeita. Jos suhde tuntuu muuttuvan vakavammaksi, Ingunn laittaa heti poikki, ennen kuin tulee jätetyksi. Mistä Ingunnin tyhjiö johtuu, se ei käy selväksi. Ingunnissa on jotain samaa kuin Neshovin Torunnissa.

Pidä Ragden tyylistä. Sen sijaan teoksen toistuvat yksityiskohtaiset seksikohtaukset puuduttavat. Tulee tirkistelijämäinen olo. Samoin teos on tulvillaan muusikoita, bändejä, biisejä. Muutama kerta vähemmänkin olisi riittänyt vakuuttamaan, että Ingunn soittaa musiikkia turhan lujaa.

Luin myös Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhurin. Sitä käsiteltiin lukupiirissämme. Muistin, miksi jätin kirjan syksyllä kesken. Vaikka aihe on kiinnostava, en voi ymmärtää kerronnallisia ratkaisuja. "Säkeenylitykset" - kappalejaon pilkkaaminen - sekä välimerkittömyys, joita niin monessa paikassa on loistokkaaksi kehuttu, teki lukemisen vastenmieliseksi ja raskaaksi.

Aloitin Tuomas Liuksen teokset väärästä päästä. Tartuin nyt vasta esikoiseen, Hakaan. Mielestäni Haka on tiiviimpi ja mielenkiintoisempi kokonaisuus kuin uudempi Laittomat. Marko Pippurisen tyhmät lohkaisut ja renttumaisuuden korostaminen jäävät Hakassa vähäisempään rooliin kuin Laittomissa. Hyvä niin.

Neljäs lukemani teos on italialaisen Alessandro Bariccon pienoisromaani Silkki. Ranskalaisen pikkukaupungin tulevaisuuden pelastaakseen Hervé-niminen mies joutuu tekemään kauppamatkoja Japaniin. Pian matkat saavat uuden merkityksen Hervén ihastuttua paikallisen ylimyksen jalkavaimoon. Tämäkin oli lukupiirikirjamme. Pidin valtavasti teoksen tunnelmasta.

Ai niin, Anne Holtin Kasvoton tuomio meinasi unohtua. Taattua Holtia, lukemisen arvoinen.

Elokuvissa kävin katsomassa Kuninkaan puheen. Lähes liikutuin Colin Firthin roolisuorituksesta. Eleetön. loistava elokuva.