Olen minä lukenut maaliskuussakin jotain. Joel Haahtelan Katoamispiste on eräänlainen kunnianosoitus edesmennyttä kirjailija Raija Siekkistä kohtaan. Niin kuin Haahtelan teoksissa yleensäkin, myös Katoamispisteessä ollaan matkalla, koko ajan liikkeessä. Ranskalainen Magda Roux on tullut Helsinkiin etsimään mystisesti kadonnutta ex-miestään. Johtolankanaan Raija Siekkisen romaanin ranskannos. Helsinkiläinen tohtori tutustuu Magdaan ja lähtee selvittämään Paul Roux`n kohtaloa. Samalla hän uppoutuu Raija Siekkisen elämään. Haahtelalle tyypillinen unenomaisuus seuraa teosta. Pidän.

Raija Siekkinen on minulle tuttu novelleistaan, joiden teemana usein on toiseus. Tällainen on mm. novelli Onnelliset, jossa päähenkilö, jo aikuinen nainen, muistelee lapsuuttaan pikkukaupungissa. Sitä, kuinka hän samaistuu "onnellisiin" - psyykkisesti tai fyysisesti vammaisiin ja kuinka hän tuntee aina olevansa erilainen kuin muut.

Luin myös Anna Janssonin uusimman dekkarin, Haudankaivajan, jossa rikoskomisario Maria Wern selvittää Gotlannissa tapahtuneita kuolemantapauksia. Vanhus katoaa ja hänen talonsa palaa. Miten yölliset kaivaukset liittyvät vanhukseen?  Taattua Jansson-laatua. 

Kolmas lukemani teos on nuortenkirja Marika Uskalin Hopeanorsu. Teos kertoo hyväksikäytöstä. Ysiluokkalaisella Jonnalla on suhde koulunsa musiikinopettajan kanssa. Jonnan luokalle tulee uusi poika, Miko, joka kantaa kaulassaan hopeista norsua. Teos kertoo, kuinka Jonna selviää raastavasta suhteestaan. Onko hän kuitenkaan valmis normaaliin seurusteluun ikäisensä kanssa? Aika rankka teos, sopii yseille ja lukioon, ei nuoremmille.

Olettekos muuten huomanneet, että Anne B. Ragden teokseen perustuva Berliininpoppelit tulee FST:ltä keskiviikkoiltaisin!