Shlomo Venezia kertoo teoksessaan Sonderkommando - Tarinani Auschwitzista (Like) kreikkalaisjuutalaisen tarinansa natsien sotakoneiston osana. Teos on järkyttävä. Venezia joutuu Auschwitziin, ja hyväkuntoisen nuoren miehen kohtalona on päätyminen Auschwitzin krematorioon Sonderkommandoksi. Hänen tehtävänään on pääasiassa leikata kaasutettujen juutalaisparkojen hiukset talteen, mutta joutuu hän muuhunkin.

Teos on kirjoitettu haastattelumuotoon - Venezia vastaa Béatrice Prasquierin esittämiin kysymyksiin. Venezia ei selittele turhaan, vaan tapahtumat tuntuvat pikemminkin ulkopuolisen tarkkailijan kertomilta. Lohdutonta tarinaa havainnollistavat niin ikään Sonderkommandona toimineen ranskanjuutalaisen David Olèren kuvat, jotka syöpyvät lukijan mieleen ja veivät ainakin minulta yöunet. Teoksen loppuosassa on historiaosuus, jossa kerrotaan tarkemmin natsien tuhoamiskoneistosta Auschwitz-Birkenaun leirillä.

Olen lukenut monta holokaustiin liittyvää teosta, viimeisimpänä Imre Kertészin Kohtalottomuuden. Venezian tarina ei hehkuta hienoilla kielikoukeroilla, mutta se tarjoaa toisenlaisen näkökulman selviytymistarinoihin.  Ihan herkimmät voivat jättää teoksen lukematta, muiden voisi olla suotavaa se lukea. Ettei koskaan unohtuisi.